Kevääseen sopii hyvin pastelliset sävyt. Värjäsin viime kesänä valkoista pellavaa luonnosta saatavilla kasveilla sekä sienillä ja piti ihan alkaa fiilistelemään näitä ihania sävyjä ennen seuraavaa värjäyskertaa. Kasvivärjäys on leppoisaa kiireetöntä puuhaa, jota on mukava tehdä vaikkapa aurinkoisena kesäpäivänä järven rannassa. Hauskaa on myös se, että koskaan ei tiedä täysin lopputulosta, värit saattavat yllättää. Riippuu tietenkin paljolti värjäykseen käytettävästä kasvista, puretus- ja apuaineista sekä tietysti värjättävästä materiaalista, että mitä väriä suunnilleen lopulta tulee.
Yllä olevat pienet pellavakassit värjäsin punavyöseitikillä, verihelttaseitikin lakkiosilla, jäkälällä, kuusen havuilla ja pietaryrtin kukilla. Mielestäni luonnonvärit sopivat aina yhteen toistensa kanssa. Ne muodostavat harmonisen kokonaisuuden vaikka sävyjä on monia ja värjäystulos ei valttämättä ole aina tasainen. Mutta siinäpä se itsevärjätyn kankaan hyvä puoli onkin. Pienet virheet ovat sallittuja, jopa toivottuja, uniikeissa kankaissa, toisin kuin teollisessa massatuotantokankaassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti