Onhan sen aina jollain tasolla tiennyt, että kun menee luontoon niin rentoutuu. Kävelet tuttua metsäpolkua ja tunnet, kuinka kiireen täyttämä ja stressaantunut mielesi rauhoittuu. Luonnossa katselet ympärillesi ja kuuntelet tarkkaavaisesti, kunnes huomaat pieniä asioita. Lintujen villiintynyt sirkutus puiden seassa keväällä, vaikka pieniä siivekkäitä ei välttämättä edes näe. Tuulen puhallus oksistoon ja lumen tömähdys maahan aivan viereesi. Jos olet tarpeeksi kaukana autoteistä, huomaat hiljaisuuden. Syvän hiljaisuuden. Silloin voi rauhallisesti vetäistä syvään henkeä ja puhaltaa ulos. Jatkaa matkaa ja tutkia lisää.
Lueskelin Sirpa Arvosen Metsämieli -kirjaa. Siinä kerrottiin, että pelkästään kymmenen minuutin oleskelu luonnossa laskee verenpainetta ja 20 minuutissa mieliala kohenee. Puhumattakaan kolmen päivän luontoretken terveysvaikutuksista, joita on runsaasti. Kirjassa on paljon harjoituksia, joita voi tehdä mielen ja kehon hyvinvoinnin kehittämiseksi. Arvosen selkeä asiapitoinen teksti laittoi miettimään monta asiaa uudelta kantilta. Tottahan se on, että jokaisella meistä kannattaisi varmasti välillä hidastaa ja katsella ympärille. Elää hetkessä. Ja mikäs sen parempi paikka olisi kuin kaunis ja rauhallinen luonto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti