Joulua...

Ihana ihana joulu.

Mukava rauhoittua joulun viettoon, nuuskia joulun tuoksuja ja katsella kynttilöiden lepatusta.

Hetki huokaista ja olla vain.

Sitähän se joulu on, yhdessäoloa ja hyvää jouluruokaa.

Toivottelen kaikille rauhallista, ihanaa joulua...

Risusydän

Risusydämet ovat aika nopeita ja helppoja tehdä. Aluksi kannattaa tietysti leikata risut sopivan kokoisiksi ja sitten nippuun. Rautalangalla pyöritellään risujen ympäri ja samalla kauniisti taivutetaan niitä muotoonsa. Käytin vaihteeksi ruskeaa rautalankaa, joka mukavasti sulautuu koivunrisujen väriin, eikä pistä silmään.

Joulu alkaa lähestyä. Ajattelin, että olisi mukava liittää risusydämiin jotain joulunpunaista. Tein polymeerimassasta pieniä sydämiä, jotka sidoin vaalealla nauhalla. Taikataikina olisi myös ollut hyvä vaihtoehto, mutta punaisen värin puuttuessa päätin tällä kertaa mennä sieltä, missä aita on matalin, ja hankin valmista punaista massaa.

Pienet risusydämet lämmittää mieltä ja niitä on kiva antaa lahjaksi tai vaikkapa joulukortin sijasta hyvän joulun toivotuksena.

Syksy

Niin siinä sitten kävi, että kun aamulla silmät aukaisi ja katsoi ikkunasta ulos, oli maa peittynyt valkoiseen yön aikana. Tänne pohjoiseen satoi kaunis puhtaan valkoinen lumi. Toivottavasti lumi jää ja saadaan alkaa nauttimaan talvesta ja joulun odotuksesta. 

Vielä kuitenkin kaivelin esille nämä kuvat. Siinä syksyn värit toistuvat kauniisti eri sävyissä. Luonnonväreillä saa toisiinsa sopivat sävyt ja minulle ne tuo mieleen juurikin syksyn maanläheiset värit. Kerroinkin jo aiemmin verihelttaseitikistä värjätyistä punertavista langoista. Käytän väriliemen mahdollisimman loppuun asti ja näin jälkiväreistä saa uudestaan ja uudestaan eri sävyjä. Näissä kuvissa beige ja vaaleanruskea väri on tullut kuusen kävyistä. Liotin ensin käpyjä yön yli, jotta väriä irtoaisi paremmin. Ja jälleen useampi värjäys samalla väriliemellä. Kellertävät sävyt ovat peräisin nokkosesta. Lopuksi vihreän sävyinen lanka, joka ei ennättänyt samaan kuvaan muiden lankojen kanssa. Piti nimittäin odottaa, että porkkanat myöhään syksyllä nostettiin maasta ja sitten sain porkkanannaatit käyttööni. Toivoin vähän vahvempaa vihreää, mutta luulen, että langan pohjaväri oli liian tumma harmaa.

Nyt kun syksy taittui talveen ja puut ovat tiputtaneet lehtensä, löytyy sieltä taas uudet mahdollisuudet. Paljaat koivunoksat oikein kutsuvat luokseen ja monenlaiset risutyöt pyörivät mielessä. Tervetuloa talvi!

Siankärsämö

Siankärsämö on mielenkiintoinen kasvi. Se on monikäyttöinen ja -vaikutteinen. Siankärsämöstä voi käyttää kukintoja ja lehtiä. Keräsin kesällä näitä kukintoja ja laitoin kuivumaan. Vaikuttavia aineita on paljon, mm. haihtuvia öljyjä, karvasaineita, alkaloideja, parkkiainetta ja flavonoideja. Kuulostaa hienolta, mutta voimakas tuoksu kuivatuissakin siankärsämöissä kielii, että täytyy siinä jotain vaikutustakin olla.

Minulla meinaa syysflunssa vyöryä päälle, joten ajattelin tehdä kupposen lämmintä siankärsämöteetä. Sitä voisi kuulemma myös höyryhengittää erilaisiin hengitystievaivoihin, mutta minä tyydyin vain juomaan sitä. Laitoin yhden teelusikallisen kuivattua siankärsämön kukkaa kuppiin ja päälle kuumaa vettä. Annoin hautua semmoiset kymmenen minuuttia ja siivilöin kukat pois. Lisäsin hieman hunajaa, kun sekin tekee hyvää flunssaiselle. Maku oli mieto. Siankärsämö on helppo kerätä ja kuivattaa ja sitä löytyy runsaasti kesällä. Kannattaa kokeilla, jos ei ole allerginen siankärsämölle ja sen vaikuttaville aineille.

Mmm...mustikkaa...

Mustikoita, ihania sinisiä herkkumarjoja. Kyllä, ne ovat ehdottomasti lempimarjojani. Ja kyllä, tämä postaus on vain ja ainoastaan noista ihanista luonnon tehopommeista. 

Mustikoita on saanut taas poimia pakastimen täyteen talven varalle. Mustikkapiirakkaa, muffineita, soppaa ja terveellinen smoothiekin syntyy mustikoista. Kyllä niitä tulee syötyä ihan sellaisenaankin. Mustikassa on runsaasti vitamiineja ja hivenaineita, kuten mangaania, magnesiumia, kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä. Eikä pidä unohtaa sen sisältämiä flavonoideja. Sanotaan, että mustikoita kannattaisi nauttia päivittäin. 

Mustikan poimintareissut ovat nautinto sinänsä. Siinä saa erinomaista hyötyliikuntaa. Hyvällä säällä saa nauttia luonnon rauhasta ja upeista maisemista, jos keruupaikka sattuu olemaan esimerkiksi vanha hakkuualue, kuten meillä oli.

Jos käy niin ikävästi, ettei saa mustikkaa, silloin kannattaa hyödyntää mustikan lehdet. Niissä on salisyylihappoa, flavonoideja, A-vitamiinia, rautaa ja kromia. Kuivattuja mustikanlehtiä voi käyttää teeaineksena.

Yksi ehdoton herkku vastapoimituista mustikoista on mustikkamaito. Sitä herkuteltiin jo lapsena ja edelleen se maistuu yhtä hyvältä. Puhdistettujen mustikoiden päälle kaadetaan kylmää maitoa ja ripaus (tai vähän reilumpikin hyppysellinen) sokeria. Ja sitten vain nautitaan. Yksinkertaista mutta niin taivaallisen hyvää... 

Hemmottelua jaloille

Väsyneitä jalkoja on mukava hemmotella luonnollisella jalkakylvyllä. Yrttejä voi käyttää tuoreena tai kuivattuna. Jokaisella kasvilla on tiettyjä ominaisuuksia, mitä voi hyödyntää, kun tekee kylpysekoituksia. Ajattelin, että nokkonen hoitaa ja suojaa ihoa sekä vaikuttaa positiivisesti viluisiin jalkoihin. Kun siihen laittaa mukaan salisylaattipitoisen mesiangervon, joka rauhoittaa särkeviä jalkoja, on hellivä jalkakylpy valmis.

Jos haluaa piristää väsyneitä jalkoja, kannattaa valita esimerkiksi koivua. Se kosteuttaa ja edistää pintaverenkiertoa sekä poistaa nestettä. Puna-apila puhdistaa ja hoitaa sekä pehmentää rasittuneita jalkoja. Virkistävä jalkakylpy on juuri sellainen.

Merisuolaa voi myös lisätä jalkakylpyihin. Se auttaa laskemaan turvotusta ja pehmentää ihoa. Omassa sekoituksessani yrttejä on 1 dl ja suolaa 1/2 dl. Se on sopiva määrä yhteen jalkakylpyyn. Kiehuva vesi kaadetaan yrttisuola -seoksen päälle ja annetaan hautua n. 10-15 minuuttia. Neste siivilöidään halutessa ja lisätään tarvittaessa lämmintä vettä, jotta kylpyvesi ulottuu ainakin nilkkoihin asti. Ja sitten vaan nautitaan.

Pitää tietysti muistaa, että jos tietää olevansa allerginen jollekin ainesosalle, silloin jalkoja ei kannata upottaa kylpyveteen. Tuoreyrtit pitää käyttää samantien. Itse laitoin yrtit kuivattuna pieniin lasipurkkeihin merisuolan kanssa, jolloin ne säilyy pidempään. Tuollaiset pienet jalkakylpypurkit ovat myös erittäin mukava viedä vaikkapa lahjaksi.

Nokkossämpylöitä

Leivonnassa on helppo hyödyntää nokkosta. Laitoin kuivattua nokkosrouhetta sämpylätaikinaan ja sain vaihtelua perinteisiin sämpylöihin. Ja onhan siinä tietty se terveysvaikutuskin mukana. Sämpylöiden makuun nokkonen toi miedon vivahteen, joka ei ollut mitenkään häiritsevä minusta, pikemminkin mukava lisä. En käytä vehnää, joten lisäsin psylliumia riisi- ja tattarijauhoihin tuomaan vähän sitkoa. Siitäkin huolimatta taikina on aika löysää, joten sitä on hankala kaulita tai pyöritellä leivinalustalla. Itse otan suoraan kulhosta nokareita kohoamisen jälkeen ja pyöritän käsissä kauniita palloja pellille. Sitten vaan uuniin paistumaan.


Nokkossämpylät (n. 12-15 kpl)

5 dl vettä
2 dl kaurahiutaleita
1/2 dl nokkosrouhetta
1 ps kuivahiivaa
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
1/2 dl rypsiöljyä
4 dl riisijauhoja
1 1/2 dl tattarijauhoja
1 rkl psylliumia

Sekoita reilusti kädenlämpöiseen veteen kaurahiutaleet ja nokkosrouhe, joiden joukkoon kuivahiiva on sekoitettu. Lisää sokeri, suola ja öljy. Sekoita jauhot ja psyllium keskenään ja lisää ne taikinaan. Sekoita taikina tasaiseksi.
Anna kohota liinan alla n. puoli tuntia.
Pyörittele taikinasta kauniita palloja leivinpaperilla päällystetylle pellille. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen ja anna sen ajan sämpylöiden vielä kohota liinan alla pellillä. Paista uunin keskitasolla n. 12 minuuttia.